perjantai 31. elokuuta 2018

Skannaan ihmisiä, pyytämättä ja haluamatta.



Jatkoin Maaret Kallion, Lujasti lempeä -kirjan lukemista.

Vastaan tuli teksti: Skannaus käynnissä: Olenko suojassa?

Pysähdyin lukemaan vielä tarkemmin. Toki näin kolmen vuoden terapian jälkeen tiedän olevani elävä skanneri, tunteiden skannaaja. Sanat saatan kuulla, mutta tulkitsen äänensävyt, ilmeet, aikaisemmin tapahtuneet asiat. Oon mestari tietämään läheisteni liikkeitä ja toiveita, ennenkuin ne sanovat niitä ääneen. Tää on mun taakka. Mä tulkitsen aivan liikaa.


"Viha saattaa yrittää varoittaa, että pidä puolesi ja ahdistus pyrkii ilmoittamaan, että nyt on huoli päällä, vahdi, kontrolloi, tarkkaile, ettet joudu vielä pahemmalle polulle! Pyri turvaan ja nopeasti!" E-kirja, Maaret Kallio - Lujasti lempeä, s. 58



Oon nyt opetellut mielessä kysymään itseltäni, sanoiko hän niin. Ei. Sillon mä odotan, jos hän sanoo. En lähde tulkitsemaan.

Kuitenkin, skanneri on mussa syvällä, oon sen pienenä jo itseeni rakentanut.
Valmistaudun aina jo valmiiksi vastoinkäymisiin. Pessimistihän ei pety. Mutta varuillaan saa olla. Varuillaan siitä, ettei vahingossakaan luota. Kerroinhan teille melkein kihomato-ongelmastakin. Suojavalmius kytkeytyi päälle. Menin pois tästä hetkestä.


Välillä skanneri erehtyykin menemään pois päältä.

Mulla on aina pitänyt olla palikat jotenkin selkeenä päässä. Mies jos kysyy lauantaina, että onko ok, jos hän lähtee kaverin kanssa ulos, mun pää luo jumin. Mun pää ei sano mitään. Se ei ollut varautunut tähän. Se ei osannutkaan skannata tätä ajoissa. Se menee niin sanotusti oikosulkuun. Pohdin jo mielessäni kaikki vaihtoehdot erosta itkupotkuraivareihin, koska eihän tää nyt näin voi mennä, etten tiedä ajoissa! 

Kyse ei siis tarvitse olla isosta tai vakavasta asiasta, kyse on muutoksesta.


En ollut varuillani, ei ollut tarkkaa suunnitelmaa.

En ennen osannut pitää tätä huonona asiana, mutta nyt itseni tutkiskelun jälkeen oon vihdoin tajunnut tän todella vahingoittavaksi. Mun pää ei ole hetkeäkään täydessä levossa, se on kokoajan varuillaan. Mitä enemmän yllätyksellistä kaaosta, sitä enemmän mun päätä puristaa.



Kun puristaa kysyn oppimani mukaan kolme asiaa:

  • Missä puristus tuntuu?
  • Minkä muotoinen se on?
  • Minkä värinen se on?


Keskity, hengitä voimakkaasti sisään ja ulos, keskittäen hengityksesi puristavaan kohtaan. Anna tunteiden tulla, hengittäen, ohentamalla puristavaa elementtiä.



Nykyään sanon myös helposti tulkitsevalle esikoiselleni:

  • Sanoiko hän niin? 
  • Tapahtuiko niin? 
  • Josset kysy suoraan, miten voi koskaan saada? 
  • On parempi kysyä, saada kieltävä vastaus, kuin jättää kysymättä, koska ei tahdo kuulla kieltävää vastausta.


On muistettava, skannaus on vain mun kokemus, se ei ole totuus, se ei ole ääneen sanottu. Se on  turvamekanismi, sen tarkoituksena on pelon hallinta.


Nextory tarjoaa Tämän linkin kautta ilmaisen 14 päivän kokeilujakson e-kirjojen lukuun. Valittavana on suosittelemani Maaret Kallio - lujasti lempeä. Rekisteröityessäsi tämän linkin kautta, saan suosittelijana siitä pienen kommision.



En pelannut tänäänkää. <3

4 kommenttia:

  1. Moikka,

    Minulla on myös omasta mielestäni yli analysoiva aivolaatu. Jos liikenteessä tapahtuu läheltä piti tilanne niin päässä surraa päiväkausia erilaisia skenaarioita & vaihtoehtoisia toimintamalleja laskeskellessa.

    Anna aivoillesi muuta työtä. Minulla toimii. Käy kävelyllä, analysoi sitä. Käy suihkussa, analysoi se loppuun asti. Jne. Aivot väsyy ihan niinkuin treenatuinkin haba kovan punttitreenin jälkeen. Väsytä se pään valkolihas jollain helpommalla, niin ei synny niin isoja konflikteja eälämän muilla aluieilla.

    Sanoo insinööriaivoinen ylianalysoija.

    PS. Älä pelaa huomennakaan.

    -AKM-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! :)

      Mielenkiintoinen ajatus! Eikö sulla se tietoinen lisäanalysointi vaan lisää stressiä? :)

      En pelaa <3
      on jäänyt mieleen, kun vuosia sitten opintojen vuoksi haastattelin erästä vuosia raittiina ollutta alkoholistia ja hän sanoi: huomisesta en tiedä, mutta tänään en juo.
      Se jäi mieleeni, joka päivä, kun teen sen päätöksen, en silloin aiheuta itselleni vaatimusta siihen liittyen. Teenhän sen vain itseni vuoksi. <3

      Poista
  2. Tämän kirjan olenkin halunnut lukea! Rekisteröidytty on! :)

    VastaaPoista