lauantai 12. tammikuuta 2019

Tavarahävitys haaste vko 2, 51 tavaraa. Huomenna myös juhlapäivä! Tasan vuosi pelitöntä elämää!!








Harmikseni joudun toteamaan, että homma ei ollut tälläkään viikolla vaikea. :D tätä kamaa vaan riittää!


Tällä viikolla hommaan toi nopeutusta, kun kävin lasten vaatekaappia läpi. Aika paljonhan sieltä myös on karsiutunut, mutta kasvavien lasten kaapeista aina jotakin löytyy.


Löysin kaapeista muuten konmarin 2-osan! Tiesin sen kyllä jossain olevan, mutta tarkkaa sijaintia ei kiinnostanut tietää. :D Nyt se osui silmiin ja ajattelin, että kun tässä viikot kulkee eteenpäin, on hyvä lukea myös tämä!

Tavaraostoja ei tällä viikolla tullut yhtään. :)










Tässä lista:



Vko 2

  1. Rikkinäinen lastenraamattu. (Roskiin)
  2. Mikki hiiri -huppari (kirppikselle)
  3. Mustat vauvan housut (kirppikselle)
  4. Velour vauvan mekko (kirppikselle)
  5. Vauvan body (kirppikselle)
  6. Vauvan body (kirppikselle)
  7. Vauvan college (kirppikselle)
  8. Vauvan hattu (kirppikselle)
  9. Turvakaukalon isofixiin jotkut kotelot (kiertoon)
  10. Rikkinäiset lasten kirjan kannat (roskiin)
  11. Vauvan housut (kirppikselle)
  12. Vauvan pöksyt (kirppikselle)
  13. Vauvan bolero (kirppikselle)
  14. Rikkinäinen vauvan riepu (tällä pesin ensin vessan ja sitten laitoin roskiin)
  15. Rikkinäinen henkari (roskiin)
  16. Vanha arabian valkoinen matala lautanen (kirppis)
  17. Rikkinäiset kirjan kannet (roskiin)
  18. Rikkinäiset kirjan kannet (roskiin)
  19. Rikkinäinen joululahjakassi (roskiin)
  20. Joulun lelulehtiä(roskiin)
  21. Epämääräinen kasa papereita(roskiin)
  22. Reseptikirjanen(kirppis)
  23. Epämääräinen kasa papereita(roskiin)
  24. Joku pikkukoiralelu (roskiin)
  25. Jotain mainos reseptivihkosia(roskiin)
  26. Salaattireseptikirja (kirppis)
  27. Mehut ja pirtelöt reseptikirja (kirppis)
  28. Joku muistikirja (roskiin)
  29. Vuosia sitten omo-pesuaineen mukana kylkiäiseksi tullut askelmittari, ei toimi. (Roskiin)
  30. Kasa rikkinäisiä ym kärsineitä kyniä (Roskiin)
  31. Vanha rikkinäinen tabletti (roskiin)
  32. Joku hiusspray (roskiin)
  33. Sekalaisia papereita (roskiin)
  34. Rikkinäinen vanha puhelin. (Roskiin)
  35. Käsityölehti(siskolle)
  36. Joku karvannyppijä, käyttämätön (kirppis)
  37. 37Vauvan paita (kirppikselle)
  38. Lasten paita (kirppikselle)
  39. Lasten paita (kirppikselle)
  40. Vauvan paita (kirppikselle)
  41. Lasten vauva (kirppikselle)
  42. Pinkki kaitaliina (kirppikselle)
  43. Lasten hame (kirppikselle)
  44. Pentikin kahvikuppi (kirppikselle)
  45. Pentikin kahvikuppi (kirppikselle)
  46. Pentikin kahvikuppi (kirppikselle)
  47. Ylimääräinen juomalasia (kirppikselle)
  48. Ylimääräinen juomalasia (kirppikselle)
  49. Ylimääräinen juomalasia (kirppikselle)
  50. Ylimääräinen juomalasia (kirppikselle)
  51. Joku mäkkilelu (roskiin)






"Pystyn ajatella niin, 
että viime kevätkin oli pelitön, 
viime kesänäkään en pelannut. "




Huomenna on juhlapäivä!!!



Tasan 1vee täysin pelitöntä elämää.
Vitsi mikä tunne. Ihanaa, nyt jokainen vuodenaika ja jokainen tuleva päivämäärä on pelittömiä ja pystyn ajatella niin, että viime kevätkin oli pelitön, viime kesänäkään en pelannut. Se merkkaa oikeesti tosi paljon itelle. 

Oon niin ylpeä itestäni!!!


Vielä en tiedä miten palkitsen itteni, koska tää on sellainen etappi, joka ansaitsee multa itseltäni erityisesti huomiota. Keksin jotain, mikä hemmottelee vain mua. <3





En pelannut tänäänkään. <3

torstai 10. tammikuuta 2019

Mitä mulle kuuluu? Entä mitä sulle kuuluu?


"Haluan kirjoittaa, 
koska haluan saada jotain tekstiä aikaan 
ja myös päästäni ulos,
jotta saisin myös järkevää tekstiä."



Mulla ei oikeastaan ole mitään sanottavaa.
Pohdin kauheesti mitä kirjoittaisin. Kirjoittelin jo kahestakin eri aiheesta pohdin Jouluna olluttaa pelihimoa, pohdin liikaa kiltteyttä. En kuitenkaan saa mitään järkevää ulos, nää asiat ei vaan muotoutunut yhtään loogisiksi. Pää on puuroa, joka vaan tahtoisi kertoa jotain. 
 
Ja koska en kuitenkaan saa mitään järkevää ulos, halusin kirjoittaa selkeästi sekaisen eli ihan suunnitellusti vain jotain. Haluan kirjoittaa, koska haluan saada jotain tekstiä aikaan ja myös päästäni ulos, jotta saisin myös järkevää tekstiä. On tympeää katsoa, kun viimeisin teksti on tehty sunnuntaina. 




Mulle tuli myös tarve kertoa mun kuulumisia. 
Ja halusin sen nimenomaan tehdä tänne. Välillä vaan tulee fiilis, tahtoisin kaiken mielessä pyörivän tuoda esille, mutta yleinsä sille kaikelle tekstille ei ole muuta yleisöä, kuin puoliso. Puolisokaan ei työpäivän jälkeen oo aina ihan kaikista vastaanottavaisin, joten kuulumiset pitää kertoa osissa.






On niin tärkeetä saada jakaa omia asioitaan, on tärkeetä saada kertoa ne jollekkin. Ihan kelle vaan, jollekkin, jota kiinnostaa. Toiselle tuntuvat pienet asiat voi itelle olla niin tärkeitä. Se, että moikkaat kadulla ihmistä voi olla hälle päivän ainoa auringon paiste. Se, että kuuntelet keskeyttämättä jonkun kertomuksen siitä, että häntä ärsyttää joku, voi olla sen pelastus. 
 
 
 
Joskus se vaatii kuuntelijalta paljon, eikä aina jaksa, mutta kun jaksaa. <3

 
 
"Hän elää hetkessä. 
 Ihmettelee paidan reunaa, tuttiaan, 
välillä tarkistaa, että äiti on yhä vierellä."
 
 
 
 
Päässä pyörii paljon. 
Tässä istun meidän sängyllä, vauva katselee tuttiaan vieressä. Tuo ihana, joka nyt oppinut ryömimään ja tuntuu, että kaikki pitäisi oppia nyt samantien, kun kerta tänkin oppi. Hetkeksi katkesi kirjoitus, koska piti pysähtyä ihailemaan. Hän elää hetkessä. Ihmettelee paidan reunaa, tuttiaan, välillä tarkistaa, että äiti on yhä vierellä. Hymyilee. Harjoittelee. "Tätätätäätttä" kirjaimellisesti, näin hän keskustelee. Välillä tulee eri tavuja, mutta nyt hän kertoi näin.







Se syy miksi mulla on tietokone sängyllä ja vauva vieressä hereillä. 
Mulla alkoi tänään vihdoin se avoimen AMK:n kurssi! Oon superinnoissaan. Mun kotiäitiaivot saa heti alkajaisiksi niin super mielenkiintoisia asioita pohdittavaksi, etten malta odottaa mitä lisää. Oon myös innoissani siitä, että vaikka nyt teen kurssia avoimen kautta, se tukee myös mun tutkiin tähtäävää koulutusta, oon kokoajan lähempänä ja lähempänä valmistumistani.
 
Kuitenkin mua myös jännittää. Loppu kuusta on tentti asiasta. En oo opiskelut hetkeen, joten entä jos en onnistukkaan? Entä, jos en sisäistäkkään asioita. Jos jos jos. Harjoitellaan taas hetkessä elämistä ja itseeni luottamista.






Mutta oon niin innoissani! 
Mulla alkoi jotain omaa, jotain mihin paneutua, mutta joku ohjaa mua siinä eteenpäin. Teen niinkuin mua ohjataan. Oon niin fiiliksissä.





Vauva siirtyi nukkumaan päiväunia, niin myös kerholainen. Itsellä siis edessä kahvin keittoa.






Mitä sulle kuuluu? Kerro kaikki mitä tahdot, ihana kuulla mimmosia asioita sä pyörittelet sun mielessä!

Onko sielä lunta? Mitä olet tänään tehnyt? Mikä ärsyttää? Ilahduttaako joku?

Anna tulla!







Kiitos, kun luit, mulle merkitsi paljon. <3 Pistin vähän väriä elämään. <3




En pelannut tänäänkään. <3

sunnuntai 6. tammikuuta 2019

52:n viikon säästöhaaste muutettuna tavaroiden hävityshaasteeksi. Pystyypystyy...


Se uusi vuosi. 
Se on se juttu, kun kuin taikaiskusta ihminen muuttuu ja kaiken voikin aloittaa puhtaalta pöydältä. Noh, onneks kaikissa asioissa en niin viime vuonna ajatellut, että oisin odottanut vuoden vaihdetta. Nimittäin kohta 13.1 tulee pelamattomuuden 1.syntymäpäivä!


Parasta.



Jotain se uus vuos kuitenkin mulle toi. 
Tai ei ehkä se, mutta elämäntilanne on helpottunut, kotona kaikki kasvettu. Ainoo mikä ei oo kasvanut, on mein neliöt. Meitä on siis kuusi henkeä ja meillä on 3h + keittiö. Mies onneks innokas tetristelijä, joten kaikille löydetty omat paikat. Vaikka kuinka kirjoitin syksyllä käyväni kaappeja läpi ja kävinkin! Mutta en tarpeeksi, iski laiskuus ja muut asiat tuntuivat taas tärkeämmiltä.


Nyt kuitenkin tää uus vuos ja lähinnä ehkä kalenterillisesti viikkojen alusta alkaminen havahdutti mut. Tiedätte varmaan sen 52 viikon säästöhaasteen? Eli joka viikko laitetaan säästöön rahaa yhtä monta euroa, kuin on kalenteriviikkoja. Eli viikko 1 laitetaan 1e jne.. Mutta koska löysin Netflixista Marie Kondon sarjan (samasta sarjasta huomasin itseasiassa m yös pohataksi pohjalta kirjoittaneen!) niin mä en aloittanut kyseistä rahansäästöhommaa, vaan mä alotin ton homman, mutta tavaroilla!



Tavoitteena siis kalenteriviikkoja vastaava määrä hävittää tavaraa kotoota. 
Koska tästä tavarapaljoudesta 1kpl tällä viikolla tuntu kovin hepposelta, päätin alottaa haasteen loppupäästä. Eli tällä viikolla olikin hävitettävänä 52kpl tavaroita. Tavaroiksi lasken kaiken mitä kaapeista löytyy, 10kpl papereita=1kpl tavara. Lasken myös miehen ja lasten tavarat, koska yhteinen talous ja yhteiset neliöt. :) Tokikaan en heitä pois mitään heille tärkeää.

Jotta mulla pysyis tässä into ja saisin ehkä myös sua mukaan, mä listaan joka viikko tänne, että mitä tulikaan hävitettyä.



Eka viikko siis takana
Vaikka tää oli vasta se niinsanotusti helppo viikko, ni ei tää nyt mikään liian iisi kuitenkaan ollut! Huh. Mutta ajattelen asian niin, että jos oikeasti tulee sellainen tilanne, että kaapeista, eikä kellarista löydy enää mitään pois heitettävää, niinku oikeesti, ni ollaan tosi hyvässä jamassa! Vaikka se tapahtuisi ennen joulua.


Ajattelin myös tavarahävityksen vastapainoksi lisätä tekstiin kohdan ostot, jos satunkin ostaan jotain uutta sillä viikolla.




Hävitetyt tavarat vko 1:

1.Nippu ikean trofast hyllykön liukukiskoja. (Kirppikselle tai muuten kiertoon.)
2. Vauvan uimarengassa, jossa ns istutaan kyydissä. (Kirppikselle)
3. Lapsen raamatun opetusta tukemaan kirja, jossa 6 kuvaa. (Kirppikselle)
4. Nippu epämääräisiä papereita. (Roskiin)
5. Vanha topmodel kirjanen, täyteen piirretty. (Roskiin)
6. Toinen vanha topmodel kirjanen, täyteen piirretty. (Roskiin)
7. Vanhoja lähihoitajaopinnoista jääneitä opiskelupapereita kansiollinen. (Roskiin)
8. Eino Leinon syntymäpäivärunokirja. (Kirppikselle)
9. Valinnaisen kotitalouden oppikirja. (Kirppikselle)
10. Niken lenkkarit. (Kirppikselle)
11. Rikkinäinen henkari. (Roskiin)
12. Pienet mustat lenkkarit. (Kirppikselle)
13. Joku oppikirjanen kuinka opettaa lapselle raamatusta ja muuta uskosta. (Poistoon)
14. Epämääräinen koppurainen saippuapullo, keittiön kaapista. (Roskiin)
15.-18. Sekalaisia pahvipakkauksia. (Roskiin)
19. Pieni enkelikoriste. (Kirppikselle)
20. Puolikaslautapelin lauta. (Roskiin)
21. Yläasteella ostettujen mineraalimeikkien paketti ja opastusvideo dvd. Joskin vielä mineraalimeikkipurkit jäi :D (roskiin.)
22. Uskonnollinen seksuaalivalistuskirja. (Roskiin)
23. Lukupiiri-kirja. (Kirppikselle)
24.-25. 2 kpl 9vee sitten kirpparilta ostettuja syviä lautasia. (Roskiin)
26. Korkeasaaren kartta. (Roskiin)
27. Sama vanha syvä lautanen, kuin edelläkin oli. (Roskiin)
28. Valkoinen erittäin kulunut tosi vanha matalalautanen. (Roskiin)
29. Miesten hupparipaita. (Kirpparille)
30. Naisten valkoinen paita. (Kirpparille)
31. Musta mekko. (Kirpparille)
32. Valkoiset rikkinäiset housut. (Roskiin)
33. Joskus jossain paketissa tullutta muovipehmustetta. (Tyhjennys ja roskiin.)
34. Rikkinäinen ja kanneton satukirja. (Roskiin)
35. Rikkinäinen ikivanha miesten huppari. (Roskiin)
36. Jotkut vanhat alushousut. (Roskiin)
37. Koristetyynynpäällinen. (Kirppis)
38. Rikkinäinen kangastaulu. (Roskiin)
39. Nippu kortteja. (Roskiin)
40. Virsi cd (kiertoon)
41. Joskus äitiyspakkauksessa tullut, jo 2013 vanhentunut Naistenkondomi! Oli aivan pakko avata. (Roskiin)
42. Nippu papereita. (Roskiin)
43. Nippu erilaisia papereita (roskiin)
44. Nippu erilaisia paperiohjereseptilehtiä. (Roskiin)
45. Nippu erilaisia lähihoitajaopiskelumonisteita. (Roskiin)
46. Nippu erilaisia kortteja. (Roskiin)
47. Nippu kaikenlaisia papereita. (Roskiin)
48. Nippu erilaisia perhe- ja synnytysvalmennukseen liittyviä ohjelehtisiä. (Roskiin)
49. Pampers village - dvd. Mainos dvd. (Roskiin)
50. Liberon mainos, vauvahierontaopas juliste. (Roskiin)
51. Nippu erilaisia imetysohjelappuja
52. Vau'kirja Vauvan odotus 2008-2009 (roskiin)







Ostot:
1. Esikoiselle kaipaamansa parkatoppatakki alesta
2. 3veelle metsäkerhoon termosjuomapullo, sillä synttärilahjaksi saamansa olikin liian tiukka metsään. Siitä tuli siis mun kahvitermos!


Huhhuh. On tässä projektia! :D Huomenna menee tämän viikon kassi roskikseen/kierrätykseen ja tiistaina vien tavaraa kirpputorilla jo olevalle pöydälle. :)


Siivousprojektin lisäksi, huomenna alkaa meillä loman jälkeen taas arki.
Kerho, viskari ja koulu. Itsellä alkaa yksi kurssi torstaina, jos vaan saan sovittua asiat, kun näppäränä muijana olin verkkototeutuksen sijaan ilmoittautunut lähiopetukseen.


Loman loppumisen vuoksi meillä oli tänään leffateatterihetki kotona. Tein lapsille leffaliput ja herkut olivat leffakipoissa, popparia ja namia. Oli ihanaa, pientä erillaista.








Ihanaa sunnuntai-illan jatkoa sulle. Hyvää yötä. <3


En pelannut tänäänkään. <3

tiistai 1. tammikuuta 2019

Pelasin tänään lidlissä kassapeliä ruokaostoksilla. Ihana asiakaspalvelutilanne!






Tilanne oli siis se, et intoa täynnä herättyäni 12sta lähin vauvan kanssa bussilla lidliin ostaa brunssiaineksia! 

Haaveilin jo kaikista ihanista paistopistetuotteista, tuoreuksista ja sipsitki alessa! Kiertelin lidlissä ja kori tursuten valitsin kaikkia ihania mielitekoja sieltä täältä, tarjouskanaakin löyty, vaan 1,77e!


Kassalla kuitenki palasin tähän maailmaan.

Tapahtuma hylätty. Siis täh?? Kyllä mulla rahaa pitäis olla. Sitte välähti, ku salama kirkkaalata taivaalta, kortti vanhentuu 12/18!! Katoin paniikissa jo kaikkia mun ostoksia, kaivoin kukkaroa, löysin hieman käteistä, laskin senttejä lisäks. Tilanne oli ihan hirvee. Muu perhe ja miehen sisko ja hänen tyttö odottaa kotona ihanaa brunssia. Kääk.



Onneks mun kassa oli niin ihana! 
Paniikkia ei kuitenkaan kerennyt syntyä, koska mulle oli sattunut aivan ihana asiakaspalveluija! Hän kiireettömästi sanoi, että siirretään takas hihnan toiselle puolen ja lasketaan yhdessä mihin käteiset riittää. Siinä me yhdessä laskettiin aina paljon on mennyt, mihin vielä rahaa. Kuin yhdessä ois pelattu jotain mobiilipeliä, jossa haasteena saada mahdollisimman paljon ostoksia, mahdollisimman vähällä! Uskokaa tai älkää, tällälailla hitaasti pohtien ja käteiset tiskissä, mä sain kaikki ne brunssitavarat!! Osa heräteostoksista jäi kauppaan, mutta varsinaisesti kaikki mitä olin hakemassa sain.

Tilannehan oli mulle ihan hirvee, koska olin ihan voimaton. Nolotti ne kaikki ostokset siinä, nolotti, kun moni katsoi, että mitä tapahtuu. Mutta tää kassa! Tää kassa ei kertaakaan pyöritellyt silmiään, ei huokaillut, vaan ihanan rauhallisesti lähti pohtimaan, että mikä ois seuraavaksi se ostos mikä napattais hihnalta.



Tunteet purkautu.
Kauppareissun jälkeen soitin lähes itkien miehelle, koska olin joutunut niin skarppaa siinä julkisesti. Kuitenkin ku kävin asiaa ääneen läpi, ni tajusin, ettei mulla ees ollut oikeesti ollut mikään maailman hirvein kokemus.


Mä lähetän siis suuret suuret plussat sille lidlin myyjälle! Sille lidlin myyjälle, joka jakso ymmärtää mua, joka jakso pysähtyy mun kanssa pohtimaan. Mulle tuli niin lämmin olo, mä olin arvokas asiakas niinä sentteineni ym.


Opetuksena siis, jos uus kortti tulee postissa, otan sen välittömästi kukkaroon :DD toisaalta, kävihän tää myös säästöstä!! :D



Ihanaa uutta vuotta Sinä!!! Olkoon tää vuosi mein molempien Minän kasvuvuosi.




En pelannut tänäänkään. <3

sunnuntai 30. joulukuuta 2018

Minimies 3vee, onnistuin autokakussa, ainakin tarpeeks!


Tapaninpäivänä mein ihana pieni poika täytti 3vee.
Niin ihana pieni herrasmies, joka rakastaa autoja, siskoja, sekä äitiä ja iskää. Pieni poika, joka niin kovin herkkänä ja uteliaana tutkii maailmaa. Ihan käsittämätöntä, että tää minimies täytti 3v.








Tänään me taas juhlittiin tätä mun puolen sukulaisten kanssa, ihanalla porukalla! <3
Mein herralla oli tarjottavien suhteen vain yksi toive. Tää oli autokakku. Jaiks. Tykkään leipoa, mut sokerimassa on mulle ihan vierasta! Kuitenkin tää ihana toive mun oli toteutettava. Mä siis rupesin toimeen. Tilanne oli se, että mun siskoni ois mua auttanut ja neuvonut, mut jääräpäisenä mulla oli niin kova tahto ja toivo onnistua, joten kieltäydyin ottamasta apuja vastaan.









Mä onnistuin!
Ei se oo ammattilaisen tekemä, eikä se oo siloinen, mutta se näyttää autolta!! Jee!!









Muutenkin oli ihanat pikkukekkerit ja huomenna mennään kotiin juhlimaan uuttavuotta. <3





En pelannut tänäänkään. <3

Ei kukaan saisi tietää, jos vähän pelaisinkin. Ihan vähän vaan.

Mulla on ollut hämmentävä viikko. 
Ei sillä, että olis tapahtunut mitään Jouluviikosta poikkeavaa, mutta mulla on ollut pelihimot. Poikkeuksellisesta tässä on ollut se, että himo on tullut peräkkäisinä päivinä!



Miksimiksimiksi?
Oon yrittänyt pysähtyä ja pohtia, mutten oo yhtään saanut kiinni miksi! Oon yrittänyt rauhoittua mahdollisimman hyvin ja kuunnella itseäni, mutten oo yhtään päässyt käsiksi syihin.

Pyhinä kaikki on ollut tosi hyvin, on ollut aikaa puuhailla perheen kanssa, oon saanut levätä.

Kuitenkin oon useamman kerran havahtunut pohtimasta pelaamista. Pohtinut sitä nimenomaan sillain, kun se ois vaan ihanaa just siihen hetkeen. Kuin haluisin paeta jotain, mutta mä en nyt vaan itsekkään tiedä, että mitä.



Ei kenenkään tarvii tietää, jos vähän pelaisin.
Jos ihan vähän vaan pelaan. Ei kukaan huomaisi, tilitiedotkin on ihan mun omaa luettavaa, ei mun tarvii kertoa kelleen. Ei mun tarvii blogissa asiasta kirjottaa. Niinpä, ei mun tarviskaan. Ei mun tarvis kellekkään kertoa. Paitsi itelleni. Itteäni mä en vaan vois huijata ja jos mä pelaisin, mä pettäisin itseni pahemman kerran. 

En pettäis miestäni, en terapeuttiani, en teitä lukioita, teille mä sen varmasti voisin vielä jotenkin selittää. Mutta mä pettäisin itteni, joutuisin alottaa koko prosessin alusta, kohta mulla on vuosipäivä, 1vuosi pelaamatta, joutuisin senkin alottaa ihan alusta!  Ei.





Miksi mä sitten kerron tän sulle?
Voisinhan mä vaan kirjottaa siitä, kuinka nykyisin oon niin vahva ja ikinä ei enää tee mieli pelaa. Voisin vaan kirjottaa, kuinka ihanaa on pelitön elämä. Mutta mä halusin kirjottaa tän, koska mä nimenomaan tahdon olla nykyään vahva. Ja vaan hyväksymällä mä myös pysyn vahvana.


Mä selviän näistä himoista, hyväksymällä sen ja pitämällä mielessä, että tähän pelihimoon mä en voi kuolla. Mä tiedän kokemuksesta, että tää tulee aallottain ja kun mä vaan nyt jaksan olla minun puolella, niin pian se himo on taas poissa.





Kiitos, kun luit. Tän ulostuominen helpotti mua. Nyt on jo kevyempi olo. Toivottavasti säkin sait tästä jotain. <3




Huomenna juhlitaan mein pientä poikaa, 3veetä! Yrityksenä mulla tehdä autokakku, raportoin tänne sitten, onnistuinko! :D 




En pelannut tänäänkään. <3

maanantai 24. joulukuuta 2018

Voimabiisi Joulukalenteri. Luukku 24. Voisinpa pelastaa koko maailman riippuvuuksilta.


Oon nyt muutaman kerran tahtomattani vahingossa lukenut keskusteluja, joissa puhutaan casinoilla pelaamisesta. 
On keskusteltu voitoista ja on keskusteltu bonuksista. Periaatteessa täähän on ihan ok, mutta mulle, joka oon toipuva peliriippuvainen, tämmöset keskustelut rupee välkyttää heti punasta valoa.


Ensinnäkin niitä keskusteluja lukiessa mun pitää olla tosi tarkkana ja kuunnella itteeni tosi tarkkaan, koska monesti niissä keskusteluissa on semmoinen sävy, joka helposti herättäis addikti-minää. Esimerkiksi nyt Joulujärjestelyjen alla huomaan mun mielen olevan herkempi.



Toiseksi mulla iskee paniikki, että kaikki pitäisi pelastaa. Rupeen heti ihan ylipohtimaan toisten pelikeskustelua.


Oon nähnyt ja kuullut tästä riippuvuudesta jo niin paljon, että mun todellisuudessa ja omassa kuplassa, Casinopeleissä ei oo enää mitään jees. Ja kun ajattelen näin, rupeen myös pohtimaan mitä mä voisin tehdä, ettei kenekään tarttis pelata, kukaan ei haluais pelata, edes huvinvuoks. Miten voisin vaan pelastaa kaikki edes mahdolliselta turmiolta, miten voisin auttaa, ettei kenekään tarttis tuntee sitä samaa epätoivoa, mitä itsekkin tuntenut.



En mä voi ketään pelastaa.
Mä tiedän sen varsin hyvin, mä tiedän, että se on totuus, mä en voi ketään pelastaa. Mä en voi estää ketään joutumasta samaan tilanteeseen, kuin itse oon ajautunut. Mä en vaan pysty. Se on kaikki itsessä. Se on kaikki meissä itsessä.



Muistele itseäs teininä.
Sanoiko sulle koskaan vanhemmat mitään kokemuksen syvällä rintaäänellä? Jotkut asiat tietenkin poimi niiden puheista, vanhempia kunnioitti ja heitä totteli, joskus. Mutta jotkut asiat oli vaan koettava itse. Ei auttanut äidin sanat rentusta pojasta, ei auttanut, ne sydänsurut oli vaan tunnettava itse.


Sama on tässä. Mä pohdin itseäni, pohdin omaa riippuvuuttani. Mä haluaisin kommentoida niihin keskusteluihin jotain, mä tahtoisin osallistua keskusteluun. Mutta mä en osaa. Mä en osaa osallistua siihen ilman töksäytystä, mä en osaa kommentoida ilman ylilyöntiä. Koska tässä keskustelussa kukaan ei ilmaissut pelaavansa liikaa, kukaan ei pyytänyt apua pelaamisen lopettamiseen.


Mun täytyy siis vain hengittää, antaa elämän viedä. 
Tietää se, että mun kirjoitukset ehkä saavuttaa ihmisen, kun se tarvii tukea tai tässä ryhmässä.



Loppujen lopuksi, maailmaa en voi pelastaa kaikkien muiden puolesta. Kaikkien on koettava omat oppimiskivensä, onnistumisensa ja tunneopettelut. Vaikka kuinka ihanalta se tuntuisi, niin kaikkien taakkaa ei voi kantaa. Voin vain jakaa oman kokemukseni, olla täällä, jos tulee kohta, jossa ehkä pystyn tukeani antamaan. <3




LUUKKU 24



Juha Tapio - Kelpaat kelle vaan





En pelannut tänäänkään. <3