sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Julistus tavarakaaoshävityksen alkaneeksi!






Mua hävettää. 

Mua hävettää kirjottaa tää teksti. Mua hävettää sen takia, koska nyt mun täytyy myöntää, että mulla on ihan hirveesti turhaa tavaraa. 

Suurin osa meidän kaapeista on täynnä mun haalimaa, tarpeetonta roinaa. Roinaa, jota en vaan oo jostain syystä heittänyt pois. Roinaa, joka on roskaa, ei myyntiin kelpaavaa, ei lahjoitukseen kelpaavaa, vaan roskaa.

Huh, nyt se on sanottu.



"Tarkoitukseni on muuttaa käyttökelpoinen tavara rahaksi ja käyttökelvoton viedä kierrätykseen."



Eli, tavarakaaoksenhävitys on syyskuun projekti.

Tarkoitukseni on muuttaa käyttökelpoinen tavara rahaksi ja käyttökelvoton viedä kierrätykseen.

Kierrätykseen on lähtenyt jo ennen tätä syyskuuta iso ikeakassillinen kaikkia lakanoita ja muita turhia kankaita, jotka ei kirppiksellä tule myydyksi, mutta ovat täysin käyttäkelvollisia.


Olen jo koonnut kolmeen eri jätesäkkiin roskia. Tätä roskaa siis oikeasti on.



"Siistiä on mahdoton pitää, kun tavaraa on enemmän, kuin kotiin mahtuisi."



Miksi teen tämän nyt.

Pitkään kestin tätä rojussa lojumista. Mutta en enää. Mitä enemmän oon tutkinut itseäni, jaksamistani ja tietoista läsnäoloa oon huomannut siisteyden tärkeyden. Ja siistiä on mahdoton pitää, kun tavaraa on enemmän, kuin kotiin mahtuisi. Kaikki tasot tursuaa heti siivouspäivän jälkeen tavaraa, tavaraa jolle ei vain ole mitään järkevää paikkaa.

Siisteyden tärkeys yllätti mut itteni. Oon nimittäin aina ollut vähän huithapeli siivouksen suhteen, siisteys ei ole ikinä ollut mulla prioriteettilistan kärjessä ja yhtäkkiä se onkin arjen jaksamisen kannalta vaatimus! Olen pohtinut siivojan ostoa sillointällöin, mutta siivoojastakaan ei ole hyötyä tässä tavarapaljoudessa.



"Paikan päältä löytyy myös isommille lapsille leikkipaikka, joten ei tarvitse itse kokoajan keskittyä siihen, että ottaako lapset pöydältä jotain mikä voi mennä rikki"



Kirppispöytä käyttökelvollisille.
Varasin kirpputoripöydän, jossa toivon saavani tavaroillani hieman korvausta siivousprojektistani.

Varasin pöydän uudelta Suutarilan kirpputorilta. Kirpputori avattiin 4.8. Kävimme viime viikolla 2veen kanssa katsomassa paikkaa. Olin positiivisesti yllättynyt! 

Helsinki on kaivannut isoa kirpputoria, jossa mahtuu hyvin menemään vaunuilla tai ostoskärryillä. Paikan päältä löytyy myös isommille lapsille leikkipaikka, joten ei tarvitse itse kokoajan keskittyä siihen, että ottaako lapset pöydältä jotain mikä voi mennä rikki, kun he voivat vapaasti luvan kanssa leikkiä pienessä osaksi aidatussa leikkipaikassa.

Kirpputorilla oli pöytiä paljon. Osa pöydistä vielä tyhjänä, mutta paikka olikin avattu vasta ja tämän vuoksi kirpputorilla olikin tarjous 20e/vko/pöytä 31.8 asti. 

Paikanpäältä löytyi myös kahvila, jonka tuotoksia ei kuitenkaan jääty testaamaan.



Toimeen siis!
Eli nyt lähden etenemään kaappikaapilta, ronskilla kädellä pohtien tarvitsenko sitä oikeasti. Konmarista olen lukenut, mutta etenen kuitenkin omaan tahtiini. Katsotaan kuinka käy, kerron lisää projektista viimeistään, kun kirppisviikko on ohi.



En pelannut tänäänkään <3

2 kommenttia:

  1. Hienoa, onnea projektiin! Itse olen todennut saman ja yrittänyt vähitellen karsia turhaa ja sainkin jo muutaman asian myytyä netin myyntipalstojen kautta, joita en ole aikaisemmin juuri käyttänytkään.

    Olisi mielenkiintoista seurata tätä projektisi etenemistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! :) Mä oon oikein yllättynyt, kuinka paljon onkin myös myyntiin kelpaavaa tavaraa kaapissa. Huh, vielä on kaivettavaa.

      Mä mielelläni raportoin etenemistä, mutta jäin pohtimaan kuinka siinä onnistun! Siis raportoinnissa. roskatavaralistaa en vaan yksinkertaisesti jaksa tehdä, koska niitä on oikeasti paljon.

      Katsotaan sitten, kun pääsen kirppismyytävien hinnoitteluvaiheeseen.:D

      Poista